Kirjarovion yhdestoista jakso käsittelee ranskalaiskirjailija Louis-Ferdinand Célinä.

Louis-Ferdinand Céline (1894–1961), oikealta nimeltään Louis-Ferdinand Auguste Destouches syntyi 1894 Pariisissa. Céline oli vakuutusvirkailijan ja pitsikauppiaan ainoa poika ja lapsuutensa hän vietti Pariisin esikaupunkialueella Courbevoiessa. Céline on yksi 1900-luvun merkittävimmistä ja samalla kiistanalaisimmista ranskalaisista kirjailijoista.

Céline palveli ensimmäisessä maailmansodassa ratsuväen kersanttina, hän haavoittui ja kotiutettiin osittain invalidisoituneena. Sodasta paluun jälkeen Céline työskenteli lyhyen aikaa metsäyhtiön palveluksessa Kamerunissa, jonka jälkeen hän opiskeli lääkäriksi ja toimi kansainliiton lääkärinä mm. Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Céline aloitti näihin aikoihin kirjoittamisen. Esikoisromaani ”Niin kauas kuin yötä riittää” oli kirjallinen sensaatio Ranskassa vuonna 1932. Tuollooin 38 vuotias Céline, voitti esikoisromaanillaan Renaudot-palkinnon ja oli vähällä voittaa myös Prix Goncourt- palkinnon.

Célinen tyyli on täynnä mustaa huumoria, katkeraa ironiaa ja surrealistista liioittelua, ja hänen teoksensa haastavat perinteisiä länsimaisia kirjallisuusperinteitä ja käsityksiä kerronnasta ja matkasta. Célinen matkat eivät ole sankarillisia tai ylentäviä, tiedonhakumatkoja ylisiin tai alisiin, vaan kiertävät kehää, palaten aina samoihin vieraantuneisuuden ja pettymyksen kokemuksiin ja tunteisiin.

Célinen painajaismainen matkakirjallisuus rikkoo länsimaisen perinteen odotukset siitä, että matka johtaa sankaruuteen, oivallukseen tai pelastukseen. Céline ei vie meitä kohti ratkaisuja tai korkeampaa ymmärrystä, vaan syvemmälle epätoivoon, yöhön. Hänen päähenkilönsä, Ferdinand Bardamu, kohtaa teoksessa Niin kauas kuin yötä riittää niin sodan, siirtomaavallan kuin teollisen kaupunginkin kauhut vain huomatakseen, että ongelmat pysyvät samoina – ne saavat vain uusia muotoja. Tämä kehä, tämä ouroboros, ei symboloi oppimista tai kehitystä, vaan sitä, kuinka modernin maailman ongelmat eivät koskaan ratkea, vaan kiertävät kehää ja toistuvat.

Célinen tyyli ei ole pelkästään kerronnan sisällön tasolla radikaali, vaan myös muodon tasolla. Hänen tekstinsä on hajottavaa, katkonaista ja fragmentaarista. Célinen käyttämät kolme pistettä (…) toimivat eräänlaisena ”ajattelutekstinä”, jonka virtaan lukija imeytyy. Célinen tyyli heijastelee modernin maailman tilallista ja ajallista sirpaloitumista, jossa perinteiset merkitysrakenteet hajoavat.

Mutta Célinen perintö ei ole pelkkää kirjallista mullistusta ja tyylin voittokulkua. Hänen elämäänsä varjostivat synkät poliittiset valinnat, joista tunnetuimpia ovat hänen toisen maailmansodan aikaiset juutalaisvihamieliset pamflettinsa. Monet ovat nähneet Célinen antisemiittinä, mutta hänen juutalaisvastaisuutensa voidaan myös ymmärtää osana syvempää vihaa yhteiskunnan rappeutumisesta ja modernin maailman petollisuutta kohtaan. Céline ei ehkä ollut antisemiitti siinä tavanomaisessa mielessä, josta häntä usein syytetään, vaan ennemminkin kirjailija, joka kanavoi turhautumistaan ja vihaansa laajemmin järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja porvarillista elämää kohtaan - juutalaisten kautta.

Yhä ajankohtainen kysymys kuuluu: voivatko menneisyyden synnit tai virheet tahrata muuten ansioituneen taitelijan maineen, tahrata myös tämän mestariteokset, tehdä tämän ihailusta vaarallista tai jopa kiellettyä. 


Louis-Ferdinand Céline poistui ajasta iäisyyteen velkaisena ja ranskalaisellakin mittapuulla katkerana tästä maailmasta 1.7.1961, Kurt Vonnegutin mukaan samana päivänä kuin Hemingway, mutta Hemingway ampui itsensä 2.7.

Célinen hautajaiset pidettiin salassa ja hänen hautapaikkansakin salattiin lehdistöltä.

Näistä ja monista muista asioista keskustelemme

Kirjarovion yhdennessätoista jaksossa. Tervetuloa mukaan!

Kirjarovio palaa kesätauolta!

Syksyn ensimmäisen jakson aiheena on vankileirikirjallisuus, eli se miten 1900-luvun keskitysleirikokemukset heijastuivat kirjallisuuteen. Käsiteltävänä on useita teoksia, muiden muassa Solženitsynin "Vankileirien saaristo", Šalamovin "Kolyman kertomuksia" ja Tadeusz Borowskin "Kotimme Auschwitz".

"Vankileirien saariston" Joseph Brodsky luokitteli "modernin ihmisen trilogian" kolmanneksi osaksi - kaksi ensimmäistä olivat Marxin "Pääoma" ja Freudin "Unien tulkinta". Näissä teoksissa siis kartoitetaan ihmisen hämmennystä tilanteessa, jossa kuvitelmaksi tai hallusinaatioksi luultu on muuttunut todellisuudeksi. Brodskyn mukaan Marx paljasti teollisen kapitalismin lainalaisuudet, Freud yksilön alitajuisen elämän ja Solženitsyn totalitarismin arkipäivän: "Sinut voidaan vangita koska tahansa ja mistä syystä tahansa, sinulle voidaan tehdä aivan mitä tahansa - ja kaikki tämä tapahtuu mitä ylevimpien päämäärien nimissä."

Kirjarovion yhdeksännessä jaksossa jatkamme edellisen jakson aiheella. Käsittelemme tässä jaksossa Houellebecqin suhtautumista rakkauteen, seksiin ja ihmiselämään. Keskustelua käydään myös elämän Suurista Kysymyksistä, tekoälystä, teologiasta ja paljon muusta.
Muistelemme myös Kirjarovion ensimmäistä tuotantokautta ja sen huippuhetkiä. Paljastamme myös mitä Kirjarovion toisella tuotantokaudella tapahtuu.
Tämän jakson myötä Kirjarovio pitää kesätaukoa ja palaa ääniaalloille syyskussa, 2024!
Kiitos kaikille ensimmäisen kauden kuuntelijoille!

Kirjarovion kahdeksannessa jaksossa paneudutaan ranskalaiskirjailija Michel Houellebecqiin. Kirjarovion molempiin juontajiin suuren vaikutuksen tehnyttä kirjailijaa käsitellään kahden jakson voimin.

Kirjarovion Houellebecq-jakso lähetettiin vappuaattona suorana klo 22 alkaen, se on katsottavissa YouTubessa (https://www.youtube.com/watch?v=mPrCh1wEofo)

Tämä jakso on siis ensimmäinen osa kaksiosaisesta kokonaisuudesta. Käsittelyssä myös vähemmän puhuttuja aiheita, kuten Houellebecqin kiinnostus Schopenhaueriin, Auguste Comteen ja H. P. Lovecraftiin.

Toukokuussa julkaistaan Houellebecq jakson toinen osa.

HUOM! Jakson audio kärsi hieman nauhoitusympäristön vuoksi, mutta se on kuultavissa ainoastaan jakson ensimmäisellä minuutilla, muuten audio on siistitty ja korjattu. Ongelma oli vain Antilan audioraidalla, Hännikäisen audio oli täysin virheetön.

Kirjarovion seitsemännessä jaksossa pureudutaan sensuuriin, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Jaksossa käsitellään myös sananvapautta ja cancel- kulttuuria.

Tämän päivän maailmassa, jossa napinpainallus voi pyyhkiä pois, sumuttaa tai yrittää muuttaa historian kerroksia tai muokata tulevaisuuden muistia, meidän on kysyttävä: kenellä on oikeus päättää, mikä on liian vaarallista luettavaksi? Ja vielä tärkeämpää, mitä menetämme, kun emme enää haasta itseämme kohtaamaan epämiellyttäviä totuuksia?

Mistä johtuu, että jo vuosikymmeniä sananvapautta kiivaimmin puolustaneet ovat ajatusmaailmaltaan suppeiksi luonnehdittuja konservatiiveja ja kiihkeimmin sitä vastustamaan ovat asettuneet edistysmieliset puritaanit, ” On aika sijoiltaan”, sanoisi Hamlet.

”Sanankäyttäjän tässä maassa nauttima vapaus on haurasta juuri siksi, että siitä tulee kovin helposti itsestäänselvyys. Ihminen, joka ei ole kokenut mielipidevainoa ei aina ymmärrä, että lain turva on historiallinen saavutus eikä luonnollinen tila. Sananvapautta rajoittavia säädöksiä ei ymmärretä vastustaa, koska mihin syntymälahjana saatu vapaus nyt voisi kadota, ja niinpä säädöksiä tulee lisää. Juuri näin vapaus menetetään, vaivihkaa.”

- Timo Hännikäinen, marginalia- blogi / Kesäkuu 2010

Kirjarovion kuudes jakso paneutuu 60- luvulla merkkiteoksensa kirjoittaneen Marko Tapion "Arktinen hysteria"- kirjasarjaan. Käymme läpi myös Tapion elämää, maailmankatsomusta, "sodan filosofiaa" ja paljon muuta.

Marko Tapion kesken jäänyt elämäntyö kiinnostaa yleisöä yhä nykyäänkin. Kyseessä on monin tavoin merkittävä ja ainutlaatuinen kirja suomalaisessa kirjallisuuden historiassa.

Tervetuloa syväsukellukselle arktisen hysterian karuihin ja tummiin vesiin!

Tällä kertaa jaskon aiheena Maria Jotunin klassikkoteos, "Huojuva talo".

Kirja on yhdistelmä armotonta avioliittokuvausta, aateromaania, naturalismin perinnettä, dostojevskilaista psykologista kerrontaa, sivistyneistökuvausta ja paljon muuta.

Huojuvan talon Jotuni sai valmiiksi 1935 mutta joka unohduksiin jäätyään löytyi uudestaan ja ilmestyi vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1963.

Huojuva talo on kirja, joka helposti mielletään feministiseksi, mutta voiko kirjaa lukea myös naisen kritiikkinä?

Tänään teemme kirjaroviomaisen syväsukelluksen Jotunin kirjoittamaan avioliittohelvettiin, kirjaan, joka on todellakin paljon enemmän kuin feministinen kärsimys- ja selviytymistarina.

Kirjarovion tämän vuoden viimeinen jakso, ja se onkin monella tapaa erityislaatuinen. Jakso tulee suorana lähetyksenä ja siinä on äänen lisäksi tällä kertaa myös kuva. Lähetystä voi seurata suorana Kirjarovion verkkosivuilta klo 21:00 alkaen, ja jälkeenpäin tallenne tulee katsottavaksi YouTubeen ja muihin keskeisiin verkkopalveluihin. Aiheena on kirjallisuus ja päihteet. Päähuomio on monen kirjailijan lempijuomassa alkoholissa, mutta muitakin substansseja sivutaan. Käsittelen Tomi Antilan kanssa alkoholin iloja ja vaaroja, juomisen kytköksiä luomiseen, klassisia alkoholismin kuvauksia kirjallisuudessa, viinan merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja kaikkea muuta aiheeseen liittyvää. Kokemusasiantuntijoina luonnollisesti nautimme runsaasti väkijuomia lähetyksen aikana ja katsomme, mihin kemiallinen koe johtaa. Tänään tehdään Kirjarovion tämän vuoden viimeinen jakso, ja se onkin monella tapaa erityislaatuinen. Jakso tulee suorana lähetyksenä ja siinä on äänen lisäksi tällä kertaa myös kuva. Lähetystä voi seurata suorana Kirjarovion verkkosivuilta klo 21:00 alkaen, ja jälkeenpäin tallenne tulee katsottavaksi YouTubeen ja muihin keskeisiin verkkopalveluihin. Aiheena on kirjallisuus ja päihteet. Päähuomio on monen kirjailijan lempijuomassa alkoholissa, mutta muitakin substansseja sivutaan. Käsittelemme alkoholin iloja ja vaaroja, juomisen kytköksiä luomiseen, klassisia alkoholismin kuvauksia kirjallisuudessa, viinan merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja kaikkea muuta aiheeseen liittyvää. Kokemusasiantuntijoina luonnollisesti nautimme runsaasti väkijuomia lähetyksen aikana ja katsomme, mihin kemiallinen koe johtaa.